27 touko

Valtakunnallinen Taitaja2019-tapahtuma Joensuussa

Taitaja2019-tapahtuma, ompelijoita

Taitaja-kilpailu on Suomen merkittävin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma. Kilpailu on tarkoitettu kisavuonna 21 vuotta täyttäville tai sitä nuoremmille ammatillisessa koulutuksessa oleville nuorille. Taitaja-kilpailu koostuu lajikohtaisista semifinaaleista ja finaalista, joka järjestettiin tänä vuonna Joensuussa 21.-23.5. Siellä ratkottiin 43 ammattitaitolajin suomenmestaruudet yli neljänsadan kilpailijan voimin. Tapahtumaan liittyy myös paljon oheisohjelmaa.

Joka vuonna tapahtuman läpileikkaavina teemoina ovat yrittäjyys, kestävä kehitys, työkyky ja työhyvinvointi ammatillisessa koulutuksessa. Yleisö pääsee seuraamaan kilpailua ja voi samalla tutustua laajasti eri ura- ja koulutusvaihtoehtoihin. Tapahtumassa yritykset kohtaavat nuorten kykyjen joukossa omia tulevaisuuden tekijöitään ja nuoret saavat tukea ammatinvalintaan.

Ammatillisen osaamisen tärkeys sai korkean arvostuksen, kun Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimi tapahtuman suojelijana ja vieraili finaalitapahtumassa. Tapahtuman järjesti Pohjois-Karjalan ammatillinen kouluttaja Riveria yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Taitaja-tapahtumien taustaorganisaationa toimii Skills Finland ry.

Käsityöalalta tuotannollisina lajeina olivat Vaatteenvalmistus ja Huonekalupuuseppä. Lisäksi kilpailtavina oli alaa sivuavia lajeja, mm. Yrittäjyys sekä Asiakaspalvelu ja myynti.

Vaatteenvalmistuksen lajivastaavina toimivat Jaana Vanhanen ja Marja Ilonen Riveriasta. Ilonen kertoi, että finaaliin oli valittu 7 kilpailijaa Jyväskylässä pidettyjen semifinaalien perusteella. Finaalissa oli kolme kilpailuosiota: ulkoiluhousujen valmistus ja sovitus sekä  kolmen erilaisen kantovälineen suunnittelu. Lisäksi kilpailijat valmistivat valintansa mukaan yhden suunnittelemistaan kantovälineistä, joiden materiaalit he saivat joko tuoda itse tai käyttää ulkoiluhousujen teossa jääneitä hukkapaloja. Kilpailijat saattoivat suorittaa vielä bonustehtävän, jossa he muotoilivat mallinuken päälle asun. Bonustehtävää ei arvioitu.

Työskentely ja lopputulos arvioitiin. Päätuomarina toimi Katja Anttila Stadin ammatti- ja aikuisopistosta, muina tuomareina työelämänedustajina Anne Hynynen (Ateljee Anne Hynynen) ja Pinja Heikkinen (Tmi Pinja Heikkinen) sekä opettajaedustajina Heli Mäkinen (Gradia) sekä Päivi Kankaanpää (Tredu).

Vaatteenvalmistuksen SM-kultamitalin sai Krista Meriläinen, hän opiskelee Lapin koulutuskeskus Redussa. Huonekalupuusepän kulta meni Salon seudun ammattiopistossa opiskelevalle Matias Kuismalle.

Suomen käsityöyrittäjät SKYT ry onnittelee kaikkia taitavia nuoria ja toivottaa heille menestystä työelämässään. Ehkä saamme heistä jopa uusia jäseniä yhdistykseemme?

Lisätietoja www.taitaja2019.fi/info

17 touko

Brexit – uhka vai mahdollisuus suomalaisen villan hyödyntämisessä?

Villa on eläinperäinen sivutuote, eikä sitä saa säädösten mukaan viedä pesemättömänä EU:n ulkopuolelle. Tällä hetkellä suurin osa suomalaisten kehräämöiden käyttämästä villasta pestään Briteissä. Kuinka pesu saadaan brexitin toteuduttua järjestymään, on suuri kysymys! Tämä uhkaa kotimaista villaa hyödyntävien suomalaisten käsityöyrittäjienkin tulevaisuutta.

Kokeilun paikan Villakokeilun-pesutiimi, Sanski Matikainen, Satu Kumpulainen ja Sami Kumpulainen lähtivät pohtimaan suomalaisen villan hyödyntämistä ja hävikin minimointia Motivan kokeilun innoittamina. Sen lähtökohtana on ratkaista suomalaisten alkuperäisten lammasrotujen villan pesu teollisesti ottaen huomioon villan kuituominaisuudet sekä kestävän kehityksen periaatteet. Onko järkevää kuljettaa villaa pestäväksi ulkomaille? Kun pesemätöntä villaa kuljetetaan muihin maihin, on otettava huomioon lainsäädäntö ja säädökset. Tämä heikentää villan laatua, sillä säädöksissä on huomioitu enemmän muita asioita kun villaa. Toisessa maassa villaa pestessä mm. kyseisen maan eläintautitilanne on villan ominaisuuksia tärkeämpää. Tätä emme välttämättä tiedä tai ajattele kun jatkojalostamme villaa.

Kun villa pestään lähellä, sitä ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja eikä kuitu pääse vahingoittumaan. Vahingoittumaton kuitu luo hyvän pohjan villan jatkojalostukselle. Tämä lisää tuotteen käyttöikää sekä kierrätettävyyttä tuotteen elinkaaren päässä. Kun villan pesu suoritetaan ekologisemmin jättäen pois turhat kemikaalit, se voidaan värjätäkin turvallisemmin.

Villa lähikuvassaSuomessa tuotetaan lampaanvillaa yli 400 000 kg vuodessa. Tuosta määrästä hyödynnetään selkeästi alle 50 %. Lajittelun, pesun ja jatkojalostuksen kehittäminen Suomessa saa hyödynnettävän villan määrän kasvamaan huomattavasti. Mahdollisimman monipuolinen jatkojalostus kotimaassa tuo meille työtä, jatkojalosteita sekä ulkomaillekin brändättviä tuotteita.

Suomessa lampaanvillan hyödyntämistä uhkaavat tuottajalle kannattamaton villan tuotanto, puuttuvat teolliset pesulaitokset sekä vanhentunut ja riittämätön kehräämökapasiteetti. Hyviä ideoita ja taitoa villan jatkojalostamiseen toki löytyy ja sitä taitoa täytyy Suomessa vaalia jatkossakin. Nykyisellään se ei ole mahdollista.

Kuten italialaisten muotitalojen nostoista näkee, villa on tulossa ja keinokuidut ovat jäämässä taakse! Onko brexit meille mahdollisuus kehittää villan ympärille uutta liiketoimintaa ekologisista lähtökohdista? Vastaathan sinäkin kyllä!

Kirjoittaja Sanski Matikainen
käsityöyrittäjä ja angoravuohien kasvattaja

05 helmi

Käsitöiden tekijänoikeuksista

Tuore tekijänoikeusneuvoston lausunto tekijänoikeudesta puhuttaa muotoilualalla. Tekijänoikeusneuvoston joulukuussa antaman lausunnon mukaan design-matto ei saanut tekijänoikeussuojaa. Markkinoilla oli saatavilla mattoa ja kuviointia muistuttava edullisempi matto. Tuotteiden kopiointi huolestuttaa ja harmittaa etenkin yksityisiä suunnittelijoita ja pieniä muotoilualan yrityksiä. Miten voisin suojata suunnittelemiani tuotteita? Voivatko käsityöt tai taideteollisuuden tuotteet saada tekijänoikeussuojaa? Tässä artikkelissa käsitellään tekijänoikeuden ja mallisuojan perusteita käsitöiden näkökulmasta.

Milloin työni voi saada tekijänoikeussuojaa?

Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä. Kun teet kirjallisen tai taiteellisen teoksen, esimerkiksi kirjoitat kirjan, teet sävellysteoksen tai maalaat taideteoksen, voit saada siihen tekijänoikeuden. Tekijänoikeus suojaa työn ilmenemismuotoa, ei sen sisältämää tietoa, aihetta, ideaa tai tekotapaa. Tekijänoikeus ei siten estä kahta tai useampaa henkilöä kirjoittamasta kirjaa tai maalaamasta taulua samasta aiheesta.

Kaikki työt eivät kuitenkaan saa tekijänoikeussuojaa. Suojaa saadakseen työn tulee olla tekijänsä luovan työn tulos, itsenäinen ja omaperäinen. Toisin sanoen teos ei saa olla toisen teoksen jäljitelmä ja siinä tulee ilmetä tekijänsä omaperäisyys. Tällöin teos ylittää niin sanotun teoskynnyksen eli yltää teostasoon. Teoksen laadulla tai taiteellisella tasolla ei ole merkitystä tekijänoikeutta arvioitaessa. Teoskynnyksen on katsottu ylittyvän, jos kukaan toinen ei samaan työhön ryhtyessään päätyisi samaan lopputulokseen.

Tekijänoikeus syntyy automaattisesti suoraan lain nojalla, jos teos ylittää teoskynnyksen. Rekisteröintiä tai muita toimenpiteitä ei tarvita. Teoskynnyksen ylittyminen harkitaan tapauskohtaisesti. Viime kädessä teoskynnyksen ylittyminen ratkaistaan tuomioistuimessa.

Tekijänoikeussuojan ulkopuolelle jäävän työn hyödyntämiseen ei ole tekijänoikeudesta johtuvaa estettä. On kuitenkin huomattava, että tuote tai sen muotoilu on voitu suojata muulla oikeudella, kuten mallioikeudella tai tavaramerkillä, ja tällaisen tuotteen käyttö voi edellyttää oikeuden haltijan lupaa.

Käyttötaiteen tekijänoikeus

Käsitöiden, käyttötaiteen ja taideteollisuuden tuotteille, kuten huonekaluille, valaisimille ja vaatteille, on ominaista, että niiden muoto määräytyy pitkälti tuotteen käyttötarkoituksen mukaan. Siten käyttötaiteen luomisessa usein ei ole kysymys pelkästään tekijän itsenäisestä ja omaperäisestä luomistyöstä, vaan myös esineen tai tuotteen käyttötarkoitus määrittelee tuotteen tai esineen ulkomuotoa. Tästä syystä käyttötaiteen osalta teoskynnystä on pidetty korkeana. Periaatteessa ei kuitenkaan ole estettä sille, että käyttötaiteen tuotteet voivat saada tekijänoikeussuojaa, jos työssä näkyy tekijän omaperäinen ja persoonallinen panos.

Tekijän persoonallinen panos voi näkyä esimerkiksi tuotteiden kuvioinnissa, värityksessä ja materiaalien valinnassa. Siten riittävän omaperäisten valintojen tuloksena syntyvä työ voi ylittää teoskynnyksen eli saavuttaa teostason. Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa oleva Tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja tekijänoikeuslain tulkinnasta, kuten teoskynnyksen ylittymisestä. Tekijänoikeusneuvosto on antanut useampia lausuntoja käyttötaiteen esineiden, kuten tekstiilitöiden, kangasmallien, valaisimien, mattojen ja Aalto-maljakon, tekijänoikeuksista.

Alussa mainitussa lausunnossaan (TN 2018:10) Tekijänoikeusneuvosto katsoi, että geometrisia perusmuotoja kuosissaan toistava matto ei visuaaliselta ilmenemismuodoltaan, materiaalivalinnoiltaan tai pinnaltaan heijastellut tekijöidensä luovaa panosta niin, että se olisi riittävän itsenäinen ja omaperäinen. Tekijänoikeusneuvoston mukaan maton jatkuva kuutiokuvio on myös maailmalla yleisesti tunnettu ja laajasti käytetty. Tämän vuoksi maton ei katsottu saavan tekijänoikeussuojaa.
Tekijänoikeusneuvoston lausuntoja voi lukea opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta: https://minedu.fi/tekijanoikeusneuvosto. Lausuntoja voi pyytää kuka tahansa. Tekijänoikeusneuvoston lausunnot ovat suosituksen luontoisia.

Mitä oikeuksia tekijä saa?

Tekijänoikeus antaa tekijälle yksinomaisen oikeuden päättää, miten hänen teostaan saa käyttää. Tekijänoikeus sisältää taloudellisia ja moraalisia oikeuksia. Taloudelliset oikeudet takaavat tekijälle oikeuden määrätä kaikesta sellaisesta teoksen käytöstä, jolla voi olla taloudellisesti merkitystä, kuten teoksen kappaleen valmistamisesta ja teoksen saattamisesta yleisön saataville. Tekijä saa päättää myös teoksensa muuntelemisesta tai saattamisesta yleisön saataville toisessa taidelajissa tai toista tekotapaa käyttäen.
Moraaliset oikeudet puolestaan tarkoittavat sitä, että tekijän nimi on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti, kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos taikka sen osa saatetaan yleisön saataviin. Esimerkiksi jos joku on valmistanut sinun suunnittelemasta tekijänoikeuden suojaamasta teoksesta kappaleita ja myy niitä, sinun nimesi tulee mainita suunnittelijana.

Tekijänoikeus syntyy aina teoksen tekijälle eli fyysiselle henkilölle. Tekijä voi siirtää tekijänoikeuksiaan kokonaan tai osittain jollekin toiselle, esimerkiksi omalle yritykselleen, työnantajalleen tai muulle henkilölle tai taholle. Tekijänoikeuksien luovuttamisesta on suositeltavaa sopia kirjallisesti.

Tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuodesta. Kun tekijänoikeus umpeutuu, saa teosta käyttää vapaasti.

Tekijänoikeuslaki sallii muutaman kappaleen valmistamisen yksityiseen eli omaan ja perheen tai lähipiirin käyttöön.Yksityiseen käyttöön valmistettuja kappaleita ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi myydä tai välittää verkossa.

Mallisuoja

Monille käyttötaiteen esineille ja tuotteille soveltuu luontevammin suojamuodoksi mallioikeus. Mallioikeus suojaa tuotteen muotoilua. Mallioikeudella voi suojata esimerkiksi huonekalun, korun, ruokailuvälineen, astian tai fontin muotoilua. Suojaa voi saada myös tuotteen osalle, kuten kankaan tai tapetin kuviolle, kahvikupin korvalle tai ompelukuviolle. Suojan kohteena tulee kuitenkin olla aina konkreettinen esine tai tuote. Mallioikeus suojaa nimenomaan tuotteen ulkomuotoa, ei esimerkiksi sen sisältämiä teknisiä ratkaisuja, suunnitelmia tai ideaa.

Mallioikeus edellyttää rekisteröintiä. Mallioikeuden saamisen edellytyksenä on uutuus ja yksilöllisyys. Toisin sanoen mallin tulee olla uusi ja erota riittävästi muista jo olemassa olevista tuotteista ja malleista. Yksinkertaisia tai tavanomaisia malleja, esimerkiksi geometrisiä kuvioita kuten palloa tai neliöitä, ei kuitenkaan voi rekisteröidä.

Mallioikeus tarkoittaa, ettei kukaan voi ilman mallioikeuden haltijan lupaa käyttää suojattua tuotetta kaupallisesti hyväkseen. Kaupallista hyväksikäyttöä on muun muassa tuotteen valmistaminen, myynti, maahantuonti ja maastavienti. Ei ole myöskään luvallista tehdä tuotetta, joka on kopio tai liian läheisesti muistuttaa suojattua mallia.

Miten voin suojata oman työni mallioikeudella?

Mallisuojaa haetaan Patentti- ja rekisterihallituksesta. Mallisuojaa käytetään yleensä elinkeinotoiminnassa, mutta myös yksityiset henkilöt voivat hakea mallioikeuden suunnittelemansa tuotteen muodolle.

Mallioikeus on voimassa 5 vuotta ja rekisteröinnin voi uusia neljä kertaa, eli mallisuoja voi olla voimassa enintään 25 vuotta. Mallisuojaa voi hakea Suomessa tai kansainvälisesti, esimerkiksi useammassa maassa tai Euroopan laajuisesti.

Lisätietoa mallioikeudesta ja mallin rekisteröimisestä www.prh.fi.

Tavaramerkki

Tuotteen nimen tai logon voi rekisteröidä tavaramerkkinä. Yksinoikeuden tavaramerkkiin voi saada myös vakiinnuttamalla. Tällöin toki on syytä huolehtia, ettei loukkaa kenenkään toisen tavaramerkkiä. Tavaramerkki erottaa tuotteesi tai palvelusi muiden vastaavista tuotteista ja palveluista. Tavaramerkki rekisteröidään aina tiettyyn luokkaan tai luokkiin. Kaikki tavarat ja palvelut ovat jaettu yhteensä 45 eri luokkaan. Tavaramerkin haltijalla on oikeus kieltää muita käyttämästä samaa tai sekoitettavissa olevaa merkkiä samankaltaisten tavaroiden tai palveluiden myynnissä ja markkinoinnissa. Vertailu tehdään siinä luokassa, jossa tavaramerkki on rekisteröity.

Lisätietoa tavaramerkistä ja sen rekisteröimisestä www.prh.fi.

Miten puuttua, jos joku rikkoo minun tekijänoikeutta, mallisuojaa tai tavaramerkkiä?

Tekijänoikeuden, mallioikeuden ja/tai tavaramerkin omistajan tai haltijan vastuulla on huolehtia siitä, että muut eivät loukkaa hänelle kuuluvaa oikeutta. Mallioikeuden, tavaramerkin tai tekijänoikeuden luvattomasta käytöstä on oikeudenhaltijalla oikeus vaatia korvausta. Jos loukkaus on tahallinen, voi loukkaaja joutua myös rikosoikeudelliseen vastuuseen. Tekijänoikeuden, mallioikeuden ja tavaramerkin haltija voi joka tapauksessa vaatia luvattomasta käytöstä kohtuullisen hyvityksen, vaikka loukkaajan toiminta ei olisi ollut tahallista tai tuottamuksellista.

Jos huomaat, että joku loukkaa tekijänoikeuttasi, mallioikeuttasi tai tavaramerkkiäsi, esimerkiksi käyttämällä luvatta teostasi, samaa tai lähes samanlaista mallia tai samaa tai sekaannusvaaran aiheuttavaa merkkiä samankaltaisissa tavaroissa, voit olla yhteydessä mahdolliseen loukkaajaan ja vaatia loukkauksen lopettamista ja korvausta luvattomasta käytöstä. Jos ette pääse neuvotteluteitse sopimukseen, asian voi viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Riita- ja rikosasioissa on usein hyvä kääntyä tekijänoikeuden tai malli- ja tavaramerkkioikeuden asiantuntijan puoleen.

Usein kysyttyä:

Saanko neuloa tai ommella myyntiin jonkun toisen suunnitteleman ohjeen mukaisia tuotteita?

Käsityöohjeita julkaistaan lehdissä, kirjoissa, erilaisilla nettisivustoilla sekä sosiaalisessa mediassa (suunnittelijoiden, materiaalien valmistajien, käsityötuotteiden myyjien verkkosivuilla sekä käsityöharrastajien blogeissa jne.). Ohjeet voivat olla maksullisia tai maksuttomia.

Tekijänoikeus suojaa itsenäistä ja omaperäistä ilmaisua. Tieto tai idea itsessään ei ole suojattu. Käsityöohjeet ovat käytännössä yleensä tietoa: ohje siitä, miten tehdään tietynlainen käsityötuote, esim. neulotaan tai ommellaan jokin vaate. Käsityöohje itsessään ei siten yleensä ole tekijänoikeuden suojaama teos. Ohje on voitu kirjoittaa sellaiseen muotoon (esim. kirja, lehtiartikkeli tai blogikirjoitus), että kirjoitus on tekijänoikeuden suojaama teos. Mutta silti siitä ilmenevät ohjeet (tieto) käsityön tekemiseen eivät ole tekijänoikeuden suojaamia teoksia.

Ohjeen mukaisesti tehty tuotos voi olla suojattu, jos se on niin omaperäinen, että kukaan muu ei olisi päätynyt samaan lopputulokseen. Tekijänoikeuslaki kuitenkin mahdollistaa sen, että teoksesta saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön. Joten ohjeiden mukaan saa valmistaa kappaleita omaan käyttöönsä tai esim. ystävälleen lahjaksi, mutta ei myytäväksi. Kirjoissa, lehdissä ja verkkosivuilla julkaistujen käsityöohjeiden yhteydessä onkin usein mainittu, että mallien ja ohjeiden mukaan valmistettujen tuotteiden kaupallinen käyttö on kiellettyä.

Saanko käyttää omassa työssäni tunnettuja hahmoja tai logoja?

Piirroshahmot ja logot voivat olla tekijänoikeuden suojaamia teoksia. Tekijänoikeuslaki ei tarjoa suojaa hahmolle tai idealle sellaisenaan, vaan teostasoiselle piirrokselle tai logolle. Kuten muidenkin teosten kohdalla, piirroksen tai logon tulee ylittää ns. teoskynnys saadakseen tekijänoikeussuojaa.

Jos joku toinen kopioi suojatun piirroksen tai logon tai muokkaa niitä, tarvitaan siihen tekijän lupa. Tunnetut hahmot ovat kuitenkin yleensä suojattuja tavaramerkkejä ja tuotenimiä, ja niiden käyttöön erilaisissa tuotteissa tarvitaan oikeudenhaltijan lupa. Yksityiseen käyttöön on mahdollista valmistaa erilaisia tuotteita, joissa on käytetty hahmoja tai logoja, mutta myyntitarkoitusta varten tulee aina hankkia tarvittavat lisenssit.

Saanko tehdä myyntiin tuotteita vanhoista kirjoista, toisten tekemistä piirroskuvista tai valokuvista?

Tekijänoikeudellisia kysymyksiä voi tulla vastaan myös joidenkin kierrätysmateriaalien käytössä. Jos materiaali sisältää suojattuja teoksia, kuten piirroskuvia, runoja, laulujen sanoja, valokuvia tai logoja, ei siitä voi tehdä uusia tuotteita myyntiin ilman oikeudenhaltijan lupaa, esimerkiksi leikata kuvakirjoista kuvia ja askarrella niistä kortteja. Yksityiseen käyttöön voi valmistaa tuotteita materiaaleista, jotka sisältävät kuvia, logoja, tekstejä tai muita suojattuja teoksia.

Lisätietoa tekijänoikeuksista löydät:
Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta: minedu.fi/tekijanoikeusjarjestelma
Kopioston verkkosivuilta: www.kopiosto.fi/kopiosto/tekijanoikeustietoa/tekijanoikeuden-abc/

Lisätietoa mallioikeudesta ja tavaramerkeistä löydät:
Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilta: www.prh.fi/fi/index.html

Artikkelin on kirjoittanut tekijänoikeuslakimies Kirsi Salmela.

05 touko

Millaista on olla käsityöyrittäjä 2018

Maailma ympärillämme on ollut kovassa muutoksessa ja se on jättänyt jälkensä työelämään – eilispäivän ammatteja ei välttämättä enää huomenna ole. Myös käsityöläisyys elinkeinona on pyristellyt ajan virrassa ja muutokset ovat olleet rajuja tälläkin toimialalla. Teollinen tuotanto on jo kauan sitten korvannut entisaikojen kyläsepät, suutarit ja räätälit. Kun käsityöläiset täyttivät aiemmin taidoillaan ja palveluillaan pitkälti tarpeeseen kohdistuvaa sektoria, toimivat nykykäsityöläiset brändättyinä yrittäjinä lähestyen taiteiden aluetta tai toimien sen sisällä. Toki taidekäsityötä on ollut olemassa aina..

Vaikka muutoksia on tapahtunut, muodostavat perusasiat käsityöläisyyden ytimen: tekemisen hioma rautainen ammattitaito; luovuus, joka edesauttaa kehittämään uusia näkökulmia ja työtapoja sekä tyypillisesti yksin tai lähes yksin työskentely.

Toteuttavia työtehtävien siirtyminen halpatuotantomaihin on tuonut epävarmuutta työllistymiseen. Siten itsensä työllistäminen on nykyisin varteenotettava mahdollisuus ja tähän myös yhteiskunta kannustaa. Markkinointikeskeisessä ympäristössä yksinyrittäjä joutuu opettelemaan laajasti erilaisia yritystoimintaan liittyviä tietoja ja taitoja. Enää ei oma tekemisen taito riitä, vaan on etsittävät kaikki mahdolliset keinot tiedon hankkimiseen: koulutus, projektit, kurssit, vertaistuki ja valitettavan usein myös erehtymisen kautta oppiminen.

Monia erikoispalveluja on mahdollista hankkia ulkopuolisilta asiantuntijoilta, mutta käsityöyrittäjällä itsellä täytyy olla kokonaisnäkemys omasta työstään liiketoimintana. Yhden työntekijän toiminnalla saatu liikevaihto asettaa omat rajoituksensa kulujen muodostumiselle. Usein kysymys kuuluu: Opettelenko tekemään itse vai ostanko palvelun. Tekniikan kehittyminen on tuonut näppäriä työvälineitä mm. valokuvaukseen tai markkinointiin, mutta yrittäjän on harkittava aina mihin oma aika ja voimavarat riittävät.

Käsityö- ja yksinyrittämisen liepeille on syntynyt alan erikoispiirteet huomioonottavaa liiketoimintaa. Ympäri Suomen järjestetään erikseen käsityöalan messuja, markkinoille on ilmestynyt kevyempiä laskutus- ja kirjanpito-ohjelmia, kotisivu- ja nettikaupparatkaisuja on yksinkertaistettu sekä kehitetty edullisempia maksupäätevaihtoehtoja. Vaikka käsityöyrittäjät eivät pysty työllistämään varsinaiseen tuotannolliseen työhönsä, työllistävät he välillisesti yllättävän paljon hankkimalla erilaisia ostopalveluja.

Messuilla, tapahtumissa, työpisteessä sekä verkkokaupassa tapahtuva oma myynti näyttelee edelleen tärkeää osaa käsityöyrittäjän liikevaihdossa. Pysyvän kivijalkakaupan kustannukset ovat merkittävät ja niitä on vaikea saada katettua ympärivuotisesti. Toki myymälöitäkin on ja yleensä ne perustuvat laajaan yhteistyöhön ja talkoina tapahtuvaan päivystykseen. Käsityöläiset ovat osanneet verkostoitua jo ennen kuin termi keksittiin, yhteistyötä on tehty aina ja toimintoja hoidettu yhdistyksien ja osuuskuntien kautta.

Nykytrendit näkyvät selvästi myös käsityöyrittämisessä. Päivän teemoja ovat kierrätys, ekologisuus ja yksilöllisyys. Korut ja laukut ovat nousseet vahvasti esille, samoin kierrätysmateriaalien käyttö asuissa ja asusteissa. Myös työvälinemarkkinoille on kehitetty pientuotantoon sopivia laitteita ja uusia työtekniikoita on syntynyt. Monesti yrittäminen ei enää ole käsin tapahtuvaa tekemistä vaan pientuotantoa.

Useiden vuosien ajan on korostettu käsityön arvostuksen nousua. Näyttää siltä, että käsityö harrastuksena on nosteessa ja mikäpä voisi olla palkitsevampaa harrastustoimintaa. Eri asia on, onko kiinnostuksen herääminen mahdollisuus vai uhka ammattiyrittäjille. Yrittäjä, jolla on työnsä ohessa materiaalimyyntiä, voi saada nosteesta lisätuloa. Monet yrittäjät toimivat myös alueellaan tuntiopettajina. Nähtäväksi jää siivittääkö arvostuksen lisääntyminen alan yrittäjien liikevaihtoja nousuun.

Oman elantonsa hankkiminen yritystoiminnalla vaatii aina raskaan panostuksen. Se ei voi olla kevytyrittämistä, jota tuodaan nykyisin esille. Kulutuskriittisten asiakkaiden lisääntynyt kiinnostus kotimaista ja eettistä tuotantoa kohtaan on ollut viime aikojen ilonaiheena. Silti oman yksilöllisen tuotantopolkunsa etsiminen ja oman tuotantonsa muuttaminen elinkeinoksi vaatii valtavan panostuksen, jolle soisi myös yhteiskunnan antavan sille kuuluvan arvonsa. Monenkirjavan ammattikuntamme merkitys yhteiskunnalle ei ole pelkästään taloudellinen. Luova ja oivaltava toiminta tuo elämään iloa ja pehmeyttä sekä parhaassa tapauksessa kertoo omasta kulttuuriperimästämme säilyttäen sitä.

Hannele Rusila

Suomen käsityöyrittäjät SKYT ry
skytry@skytry.fi
www.skytry.fi 

 

 

Julkaistu ensimmäiseksi Markkinaviesti Nro 3 Toukokuu 2018