16 huhti

Kestävä kehitys – SKYT ry:n vuoden 2020 teema

Naisia ompelukoneiden ääressä ompelimon tiloissa.

PaaPii Designin ompelukoneet ja toimitilat saavat sähkön katolla olevista aurinkopaneeleista. Energian tuotannon ekologisuutta lisää maalämmöllä toimiva lämmitys.

Suomen käsityöyrittäjät SKYT ry haluaa tänä vuonna tuoda esille kestävän kehityksen teeman käsityöyrittäjien arjessa. Mitä kaikkea tämä jo pitkään esille tuotu teema pitää sisällään? Tutkitaan asiaa ensin laajemmassa yhteydessä eli kiertotaloudessa.

Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy uusia tuotteita.

Turkulainen Ateljee Agami suunnittelee ja valmistaa mittatilauksesta naisille asusteita arjesta juhlaan. Kuvan Paradiso-topit on tehty laadukkaista kangasnäytepaloista zero waste -tekniikalla.

Syynä kulutuksen muutostarpeisiin on se, että jo pitkään jatkunut luonnonvarojen ylikuluttaminen aiheuttaa ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen. On välttämätöntä kehittää ratkaisuja, jotka takaavat maapallon kantokyvyn kestämisen. Maailmamme on vuosisatojen suurimmassa talouden ja politiikan muutoksen vaiheessa ja pyrkimys asennemuutoksiin on aloitettava jo lasten sekä nuorten koulutuksessa.

Suomi on ollut edelläkävijä kiertotalouden määrittelemisessä ja maailman ensimmäinen Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) johdolla luotu kiertotalouden tiekartta julkaistiin syksyllä 2016. Tämä loi alun Suomen kiertotalouden edistämiselle.

Sitra painottaa, että merkittävimmät ratkaisut tehdään tuotteen elinkaaren alussa: materiaalien valinnassa sekä tuote- ja tuotannonsuunnittelussa. Eri osa-alueita hahmotetaan seuraavasti:

  1. Tuote palveluna: palvelujen tarjoaminen tuotteiden sijaan
  2. Uusiutuvuus: uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien sekä uusiutuvan energian käyttö tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa
  3. Jakamisalustat: tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattaminen ja elinkaaren pidentäminen digitaalisilla alustoilla mm. vuokrauksen, myymisen, jakamisen ja uudelleenkäytön myötä.
  4. Tuote-elinkaaren pidentäminen: Tuotteita pidetään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään tai useita käyttökertoja mm. huollon, korjaamisen ja uudelleenvalmistuksen keinoin.
  5. Resurssitehokkuus & kierrätys: materiaali- ja energiatehokkaat ratkaisut, sekä elinkaarensa loppuun tulleiden tuotteiden ja raaka-aineiden takaisinkeräys ja uudelleenhyödyntäminen.
Vaaleat nahkasaappaat ja mustat nahkakengät puutelineessä.

Tuotteiden korjaaminen kuuluu monen käsityöyrittäjän palveluihin. Myös supikassuutari Pikitikki pohjaa ja huoltaa asiakkaiden jalkineita uusien kenkien valmistuksen rinnalla.

Siirtykäämme nyt tarkastelemaan käsityöyrittäjien arkea. Eivätkö monet näistä kiertotaloutta edistävistä alueista ole jo meidän selkärangassamme? Pienimuotoinen toiminta ei kurottele yltiöpäiseen kasvuun vaan toimii jalat maassa ja nöyrästi asiakkaita kuunnellen. 

Monet käsityöyrittäjät toteuttavat palveluperiaatetta: mittatilausompelijat toimivat puhtaasti siltä pohjalta, mutta myös muut yrittäjät kuuntelevat asiakkaidensa tarpeita ja voivat muokata tuotteitaan niitä vastaaviksi. Yrittäjä, joka on kiinteästi yhteyksissä asiakkaisiinsa, pystyy toteuttamaan palveluperiaatetta helpommin kuin suurta tuotantomassaa tekevä ylikansallinen yritys. Yksi palvelumuodoista on myös oman tietotaidon jakaminen kollegoille joko neuvontana tai tuotantona.

Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen on yleistynyt laajasti käsityöyrittäjien keskuudessa. Monet toteuttavat tuotantoaan pelkästään sen varassa, usealla se voi olla sivujuonteena tuotannossaan. Kun yritys kasvaa, voidaan panostaa myös uusiutuvan energian käyttöön.

Yhdistykset ovat tutustuttaneet käsityöyrittäjiä keskenään ja mahdollistaneet kiinteitä yhteistyömuotoja. On muodostunut kanavia, joissa voidaan vaihtaa, myydä tai antaa tarpeettomiksi käyneitä materiaaleja ja työvälineitä. Jotkut yritykset tarjoavat jopa tilojaan ja työvälineitään vuokralle toisille yrittäjille. Näin arvokkaita työvälineitä voidaan hyödyntää laajemmin eikä niitä tarvitse hankkia lyhytkestoiseen käyttöön.

HIK!-nimiset, kierrätyslasista valmistetut vihreät juomalasit.

Lasistudio Jan Torstensson hyödyntää kierrätyslasia tuotannossaan. Kuvan palkittu HIK!-lasi oli heidän ensimmäinen uusiolasituotteensa.

Pienen yrityksen ei kannata tehdä huonoa – on valittava laadukkaat sekä asianmukaiset materiaalit ja työ on tehtävä ammattitaitoisesti ja hyvin. Tämä mahdollistaa tuotteelle pitkän käyttöiän. Tuotteiden pesu- ja hoito-ohjeet on laadittava huolella, jotta tuote pysyisi käyttökunnossa kauan. Korjausompelija pelastaa vaatteen käyttökuntoon vaihtamalla siihen vetoketjun tai keksimällä paikan palkeenkieleen. Monenlaisia muita huolto- ja korjaustapoja on mahdollista kehittää lisää.

Kun yritys toimii rajoitetuilla voimavara- ja talousresursseilla, pysyvät jalat tiukasti maan pinnalla. Riskit pysyvät pieninä ja tuhlaamiseen ei ole mahdollisuutta. Oma työpaikka pyritään säilyttämään ja yrittäjän velvollisuudet yhteiskunnalle hoitamaan. Eikö sekin ole erinomaista resurssitehokkuutta? 

Kun teemme yhteenvetoa käsityöyrittäjyyden suhteesta kiertotalouteen ja sitä myötä kestävään kehitykseen, mitä voimme sanoa? Näyttää, että kiertotaloudella olisi enemmänkin oppimista meiltä kuin meillä siltä. Moni yrittäjä on toteuttanut sitä ruohonjuuritasolla ”tietämättään”.

Artikkelissa on käytetty lähteenä Sitran verkkosivujen aineistoa.

Lähikuva musta-harmaa-valko-raidallisesta räsymatosta.

Räsymatot edustavat perinteistä kierrätystä parhaimmillaan – niiden etuna on myös pitkäikäisyys. Kuvan matto löytyy Loruloimen verkkokaupasta.

21 tammi

Joulukaupunki Lyypekki

Lyypekin vanhakaupunki

Vanha kaupunki tarjoaa sykähdyttävän kokemuksen.

Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lyypekillä on ollut vahva merkitys Euroopan kauppahistoriassa. Kaupunki perustettiin v. 1143 ja se oli 1300- ja 1400-luvuilla kaupankäyntiä hallitsevan hansaliiton johtava kaupunki vaikuttaen myös Pohjoismaissa.

Lyypekki illalla

Vanhan kaupungin keskustassa kättelevät historia ja nykypäivä toisiaan.

Trave-joen ympäröimä vanha kaupunki, Altstadt, kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Korkeuksiin nousevine kirkontorneineen ja viehättävine fasadeineen Altstadt tarjoaa mieleenpainuvan elämyksen. Kaupunki ei kuitenkaan ole vain historiallinen namupala, vaan vilkas matkakohde, joka puhkeaa kukkaansa joulun aikaan.

Lyypekin joulumarkkinat tarjoavat monenlaista antia. Raatihuoneen tori on täynnä myyntikojuja. Sieltä saa Glüchweinia, mausteita, joulukoristeita, pientä ja isompaa purtavaa, koristepipareita, punssia… ja tietenkin Wurstia. Torin lähistöllä sijaitsevan Marian kirkon reunalla vietetään keskiaikaisia markkinoita ja kävelykatu on täynnä puisia kojuja houkutuksineen. Kobergin aukiolta löytyy tivolitunnelmaa suurine maailmanpyörineen. Tyylikkäästi koristeltuun joulukaupunkiin saapuu matkailijoita paitsi Saksasta myös ulkomailta, etenkin Skandinaviasta.

Lyypekin jouluisilla käsityömarkkinoilla on yli 50-vuotiset perinteet. Valtakunnallisen Frau und Kultur -naisjärjestön Lyypekin ryhmä järjestää tänä vuonna 52. Weichnachtsmarkt-tapahtuman Heiligen Geist Hospitalissa keskellä vanhaa kaupunkia. Tämän lisäksi laadukkaita käsityötuotteita voi ostaa Petrin kirkon Kunsthandwerkermarkt-markkinoilta ja muutaman vuoden ajan Hoghehusissa järjestetyiltä taidekäsityömarkkinoilta.

Heiligen Geist Hospital – Pyhän Hengen sairaala Lyypekissä

Heiligen Geist Hospital on arvorakennus, joka on nykyisin museoitu.

Langhaus toimii joulumarkkinapaikkana

Tyylikkään runsas koristelu kuuluu saksalaiseen jouluun.

Heiligen Geist Hospitalin tunnelmallinen rakennus on saanut alkunsa 1200-luvulla. Joulumarkkinat levittäytyvät siellä kauniiseen kirkkohalliin, alakerrassa sijaitsevaan holviin sekä Langhausin pieniin puisiin Kabysseihin, joissa on asutettu vanhuksia 1820-luvulta 1970-luvulle asti.

HGH:n joulumarkkinat alkavat ensimmäistä adventtia edeltävänä perjantaina ja jatkuvat yksitoista päivää. Osa myyjistä vaihtuu markkina-ajan puolivälissä ja koko tapahtumaan ottaa osaa 130 myyjää. Frau und Kultur -järjestön valintaraati valitsee myyjät hakijoista ja tuotteiden laadukkuudesta pidetään tiukasti kiinni. Haku markkinoille käynnistyy alkuvuodesta yhteyshenkilölle lähetetyllä anomuskirjeellä, mutta etukäteen hyväksytyt entiset myyjät saavat kutsun markkinoille. Sama anomusmenettely koskee myös muita Lyypekin käsityömarkkinoita.

Suurin osa myyjistä tulee eri puolilta Saksaa. Markkinoilla erottuvat arvokkaat korut, keramiikka ja pienet puusepäntuotteet sekä kudonnaiset. Tuotteiden laatu on korkea ja mukana on myös erikoisuuksia: esim. blautryckt- (sinipainanta) ja kirjansidontatuotteita sekä lamppuhelmiä.

Viivi Kemppainen myymässä taidettaan

Viivi Kemppaisen iloinen taide toi hienon lisän joulumarkkinoiden taidetarjontaan.

Heiligen Geist Hospitalin joulumarkkinoilla on ollut useita suomalaisia myyjiä. Viime vuoden tulokkaan, kuvataiteilija Viivi Kemppaisen myyntipaikkana oli Kabyssi no 27. Viivi, SKYT-jäsen hänkin, kertoo iloinneensa hienon rakennuksen puitteista sekä viehättävästä Lyypekin kaupungista. Pieni Kabyssi puolestaan ei ollut paras mahdollinen esittelypaikka hänen tuotteilleen, sillä katseluetäisyyttä taiteelle olisi hyvä olla enemmän. ”Markkinoilla tunnelma oli tiivis ja kävijöitä oli paljon” kertoo Viivi. Osallistuminen tämän vuoden markkinoille on vielä harkinnassa – asumis- ja matkustuskustannuksineen myyntimatka on arvokas sijoitus.

Saksalaiset ovat ostajina hyvin hinta- ja laatutietoisia. Ensimmäiset ostokset tehdään usein harkiten ja koemielessä. Jos tuote todetaan hyväksi ja toimivaksi palataan usein ostoksille saman myyjän luo ja parhaimmillaan heidän kanssaan syntyy ystävyyssuhteita. Suomalaisuus koetaan Saksassa takuuksi laadusta ja suhtautuminen on myönteistä. Euroopan vahvana taloutena Saksa tarjoaa suomalaisille käsityöyrittäjillekin mahdollisuuden testata tuotteidensa menekkiä ulkomailla. Saksassa  asuu 15 kertaa enemmän ihmisiä kuin Suomessa samalla pinta-alalla – siis paljon enemmän potentiaalisia asiakkaita.

Linkit
Lyypekin viralliset sivut matkailijoille: www.luebeck-tourismus.de
Frau und Kultur -järjestön sivut: www.frau-und-kultur.de
Petrin kirkon sivut: www.st-petri-luebeck.de/index.php/home/kunsthandwerkermarkt
Hoghehusin sivut: www.hoghehus.de 
Viivi Kemppaisen sivut: https://viivikemppainen.fi/

Heiligen Geist Hospitalin kirkkohalli

HGH:n kirkkohalli on koristeltu upeasti maalauksilla.

Pedrin kirkko

Petrin kirkko tarjoaa huikeat puitteet käsityömarkkinoille.

27 touko

Valtakunnallinen Taitaja2019-tapahtuma Joensuussa

Taitaja2019-tapahtuma, ompelijoita

Taitaja-kilpailu on Suomen merkittävin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma. Kilpailu on tarkoitettu kisavuonna 21 vuotta täyttäville tai sitä nuoremmille ammatillisessa koulutuksessa oleville nuorille. Taitaja-kilpailu koostuu lajikohtaisista semifinaaleista ja finaalista, joka järjestettiin tänä vuonna Joensuussa 21.-23.5. Siellä ratkottiin 43 ammattitaitolajin suomenmestaruudet yli neljänsadan kilpailijan voimin. Tapahtumaan liittyy myös paljon oheisohjelmaa.

Joka vuonna tapahtuman läpileikkaavina teemoina ovat yrittäjyys, kestävä kehitys, työkyky ja työhyvinvointi ammatillisessa koulutuksessa. Yleisö pääsee seuraamaan kilpailua ja voi samalla tutustua laajasti eri ura- ja koulutusvaihtoehtoihin. Tapahtumassa yritykset kohtaavat nuorten kykyjen joukossa omia tulevaisuuden tekijöitään ja nuoret saavat tukea ammatinvalintaan.

Ammatillisen osaamisen tärkeys sai korkean arvostuksen, kun Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimi tapahtuman suojelijana ja vieraili finaalitapahtumassa. Tapahtuman järjesti Pohjois-Karjalan ammatillinen kouluttaja Riveria yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Taitaja-tapahtumien taustaorganisaationa toimii Skills Finland ry.

Käsityöalalta tuotannollisina lajeina olivat Vaatteenvalmistus ja Huonekalupuuseppä. Lisäksi kilpailtavina oli alaa sivuavia lajeja, mm. Yrittäjyys sekä Asiakaspalvelu ja myynti.

Vaatteenvalmistuksen lajivastaavina toimivat Jaana Vanhanen ja Marja Ilonen Riveriasta. Ilonen kertoi, että finaaliin oli valittu 7 kilpailijaa Jyväskylässä pidettyjen semifinaalien perusteella. Finaalissa oli kolme kilpailuosiota: ulkoiluhousujen valmistus ja sovitus sekä  kolmen erilaisen kantovälineen suunnittelu. Lisäksi kilpailijat valmistivat valintansa mukaan yhden suunnittelemistaan kantovälineistä, joiden materiaalit he saivat joko tuoda itse tai käyttää ulkoiluhousujen teossa jääneitä hukkapaloja. Kilpailijat saattoivat suorittaa vielä bonustehtävän, jossa he muotoilivat mallinuken päälle asun. Bonustehtävää ei arvioitu.

Työskentely ja lopputulos arvioitiin. Päätuomarina toimi Katja Anttila Stadin ammatti- ja aikuisopistosta, muina tuomareina työelämänedustajina Anne Hynynen (Ateljee Anne Hynynen) ja Pinja Heikkinen (Tmi Pinja Heikkinen) sekä opettajaedustajina Heli Mäkinen (Gradia) sekä Päivi Kankaanpää (Tredu).

Vaatteenvalmistuksen SM-kultamitalin sai Krista Meriläinen, hän opiskelee Lapin koulutuskeskus Redussa. Huonekalupuusepän kulta meni Salon seudun ammattiopistossa opiskelevalle Matias Kuismalle.

Suomen käsityöyrittäjät SKYT ry onnittelee kaikkia taitavia nuoria ja toivottaa heille menestystä työelämässään. Ehkä saamme heistä jopa uusia jäseniä yhdistykseemme?

Lisätietoja www.taitaja2019.fi/info

17 touko

Brexit – uhka vai mahdollisuus suomalaisen villan hyödyntämisessä?

Villa on eläinperäinen sivutuote, eikä sitä saa säädösten mukaan viedä pesemättömänä EU:n ulkopuolelle. Tällä hetkellä suurin osa suomalaisten kehräämöiden käyttämästä villasta pestään Briteissä. Kuinka pesu saadaan brexitin toteuduttua järjestymään, on suuri kysymys! Tämä uhkaa kotimaista villaa hyödyntävien suomalaisten käsityöyrittäjienkin tulevaisuutta.

Kokeilun paikan Villakokeilun-pesutiimi, Sanski Matikainen, Satu Kumpulainen ja Sami Kumpulainen lähtivät pohtimaan suomalaisen villan hyödyntämistä ja hävikin minimointia Motivan kokeilun innoittamina. Sen lähtökohtana on ratkaista suomalaisten alkuperäisten lammasrotujen villan pesu teollisesti ottaen huomioon villan kuituominaisuudet sekä kestävän kehityksen periaatteet. Onko järkevää kuljettaa villaa pestäväksi ulkomaille? Kun pesemätöntä villaa kuljetetaan muihin maihin, on otettava huomioon lainsäädäntö ja säädökset. Tämä heikentää villan laatua, sillä säädöksissä on huomioitu enemmän muita asioita kun villaa. Toisessa maassa villaa pestessä mm. kyseisen maan eläintautitilanne on villan ominaisuuksia tärkeämpää. Tätä emme välttämättä tiedä tai ajattele kun jatkojalostamme villaa.

Kun villa pestään lähellä, sitä ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja eikä kuitu pääse vahingoittumaan. Vahingoittumaton kuitu luo hyvän pohjan villan jatkojalostukselle. Tämä lisää tuotteen käyttöikää sekä kierrätettävyyttä tuotteen elinkaaren päässä. Kun villan pesu suoritetaan ekologisemmin jättäen pois turhat kemikaalit, se voidaan värjätäkin turvallisemmin.

Villa lähikuvassaSuomessa tuotetaan lampaanvillaa yli 400 000 kg vuodessa. Tuosta määrästä hyödynnetään selkeästi alle 50 %. Lajittelun, pesun ja jatkojalostuksen kehittäminen Suomessa saa hyödynnettävän villan määrän kasvamaan huomattavasti. Mahdollisimman monipuolinen jatkojalostus kotimaassa tuo meille työtä, jatkojalosteita sekä ulkomaillekin brändättviä tuotteita.

Suomessa lampaanvillan hyödyntämistä uhkaavat tuottajalle kannattamaton villan tuotanto, puuttuvat teolliset pesulaitokset sekä vanhentunut ja riittämätön kehräämökapasiteetti. Hyviä ideoita ja taitoa villan jatkojalostamiseen toki löytyy ja sitä taitoa täytyy Suomessa vaalia jatkossakin. Nykyisellään se ei ole mahdollista.

Kuten italialaisten muotitalojen nostoista näkee, villa on tulossa ja keinokuidut ovat jäämässä taakse! Onko brexit meille mahdollisuus kehittää villan ympärille uutta liiketoimintaa ekologisista lähtökohdista? Vastaathan sinäkin kyllä!

Kirjoittaja Sanski Matikainen
käsityöyrittäjä ja angoravuohien kasvattaja

05 helmi

Käsitöiden tekijänoikeuksista

Tuore tekijänoikeusneuvoston lausunto tekijänoikeudesta puhuttaa muotoilualalla. Tekijänoikeusneuvoston joulukuussa antaman lausunnon mukaan design-matto ei saanut tekijänoikeussuojaa. Markkinoilla oli saatavilla mattoa ja kuviointia muistuttava edullisempi matto. Tuotteiden kopiointi huolestuttaa ja harmittaa etenkin yksityisiä suunnittelijoita ja pieniä muotoilualan yrityksiä. Miten voisin suojata suunnittelemiani tuotteita? Voivatko käsityöt tai taideteollisuuden tuotteet saada tekijänoikeussuojaa? Tässä artikkelissa käsitellään tekijänoikeuden ja mallisuojan perusteita käsitöiden näkökulmasta.

Milloin työni voi saada tekijänoikeussuojaa?

Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä. Kun teet kirjallisen tai taiteellisen teoksen, esimerkiksi kirjoitat kirjan, teet sävellysteoksen tai maalaat taideteoksen, voit saada siihen tekijänoikeuden. Tekijänoikeus suojaa työn ilmenemismuotoa, ei sen sisältämää tietoa, aihetta, ideaa tai tekotapaa. Tekijänoikeus ei siten estä kahta tai useampaa henkilöä kirjoittamasta kirjaa tai maalaamasta taulua samasta aiheesta.

Kaikki työt eivät kuitenkaan saa tekijänoikeussuojaa. Suojaa saadakseen työn tulee olla tekijänsä luovan työn tulos, itsenäinen ja omaperäinen. Toisin sanoen teos ei saa olla toisen teoksen jäljitelmä ja siinä tulee ilmetä tekijänsä omaperäisyys. Tällöin teos ylittää niin sanotun teoskynnyksen eli yltää teostasoon. Teoksen laadulla tai taiteellisella tasolla ei ole merkitystä tekijänoikeutta arvioitaessa. Teoskynnyksen on katsottu ylittyvän, jos kukaan toinen ei samaan työhön ryhtyessään päätyisi samaan lopputulokseen.

Tekijänoikeus syntyy automaattisesti suoraan lain nojalla, jos teos ylittää teoskynnyksen. Rekisteröintiä tai muita toimenpiteitä ei tarvita. Teoskynnyksen ylittyminen harkitaan tapauskohtaisesti. Viime kädessä teoskynnyksen ylittyminen ratkaistaan tuomioistuimessa.

Tekijänoikeussuojan ulkopuolelle jäävän työn hyödyntämiseen ei ole tekijänoikeudesta johtuvaa estettä. On kuitenkin huomattava, että tuote tai sen muotoilu on voitu suojata muulla oikeudella, kuten mallioikeudella tai tavaramerkillä, ja tällaisen tuotteen käyttö voi edellyttää oikeuden haltijan lupaa.

Käyttötaiteen tekijänoikeus

Käsitöiden, käyttötaiteen ja taideteollisuuden tuotteille, kuten huonekaluille, valaisimille ja vaatteille, on ominaista, että niiden muoto määräytyy pitkälti tuotteen käyttötarkoituksen mukaan. Siten käyttötaiteen luomisessa usein ei ole kysymys pelkästään tekijän itsenäisestä ja omaperäisestä luomistyöstä, vaan myös esineen tai tuotteen käyttötarkoitus määrittelee tuotteen tai esineen ulkomuotoa. Tästä syystä käyttötaiteen osalta teoskynnystä on pidetty korkeana. Periaatteessa ei kuitenkaan ole estettä sille, että käyttötaiteen tuotteet voivat saada tekijänoikeussuojaa, jos työssä näkyy tekijän omaperäinen ja persoonallinen panos.

Tekijän persoonallinen panos voi näkyä esimerkiksi tuotteiden kuvioinnissa, värityksessä ja materiaalien valinnassa. Siten riittävän omaperäisten valintojen tuloksena syntyvä työ voi ylittää teoskynnyksen eli saavuttaa teostason. Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa oleva Tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja tekijänoikeuslain tulkinnasta, kuten teoskynnyksen ylittymisestä. Tekijänoikeusneuvosto on antanut useampia lausuntoja käyttötaiteen esineiden, kuten tekstiilitöiden, kangasmallien, valaisimien, mattojen ja Aalto-maljakon, tekijänoikeuksista.

Alussa mainitussa lausunnossaan (TN 2018:10) Tekijänoikeusneuvosto katsoi, että geometrisia perusmuotoja kuosissaan toistava matto ei visuaaliselta ilmenemismuodoltaan, materiaalivalinnoiltaan tai pinnaltaan heijastellut tekijöidensä luovaa panosta niin, että se olisi riittävän itsenäinen ja omaperäinen. Tekijänoikeusneuvoston mukaan maton jatkuva kuutiokuvio on myös maailmalla yleisesti tunnettu ja laajasti käytetty. Tämän vuoksi maton ei katsottu saavan tekijänoikeussuojaa.
Tekijänoikeusneuvoston lausuntoja voi lukea opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta: https://minedu.fi/tekijanoikeusneuvosto. Lausuntoja voi pyytää kuka tahansa. Tekijänoikeusneuvoston lausunnot ovat suosituksen luontoisia.

Mitä oikeuksia tekijä saa?

Tekijänoikeus antaa tekijälle yksinomaisen oikeuden päättää, miten hänen teostaan saa käyttää. Tekijänoikeus sisältää taloudellisia ja moraalisia oikeuksia. Taloudelliset oikeudet takaavat tekijälle oikeuden määrätä kaikesta sellaisesta teoksen käytöstä, jolla voi olla taloudellisesti merkitystä, kuten teoksen kappaleen valmistamisesta ja teoksen saattamisesta yleisön saataville. Tekijä saa päättää myös teoksensa muuntelemisesta tai saattamisesta yleisön saataville toisessa taidelajissa tai toista tekotapaa käyttäen.
Moraaliset oikeudet puolestaan tarkoittavat sitä, että tekijän nimi on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti, kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos taikka sen osa saatetaan yleisön saataviin. Esimerkiksi jos joku on valmistanut sinun suunnittelemasta tekijänoikeuden suojaamasta teoksesta kappaleita ja myy niitä, sinun nimesi tulee mainita suunnittelijana.

Tekijänoikeus syntyy aina teoksen tekijälle eli fyysiselle henkilölle. Tekijä voi siirtää tekijänoikeuksiaan kokonaan tai osittain jollekin toiselle, esimerkiksi omalle yritykselleen, työnantajalleen tai muulle henkilölle tai taholle. Tekijänoikeuksien luovuttamisesta on suositeltavaa sopia kirjallisesti.

Tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuodesta. Kun tekijänoikeus umpeutuu, saa teosta käyttää vapaasti.

Tekijänoikeuslaki sallii muutaman kappaleen valmistamisen yksityiseen eli omaan ja perheen tai lähipiirin käyttöön.Yksityiseen käyttöön valmistettuja kappaleita ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi myydä tai välittää verkossa.

Mallisuoja

Monille käyttötaiteen esineille ja tuotteille soveltuu luontevammin suojamuodoksi mallioikeus. Mallioikeus suojaa tuotteen muotoilua. Mallioikeudella voi suojata esimerkiksi huonekalun, korun, ruokailuvälineen, astian tai fontin muotoilua. Suojaa voi saada myös tuotteen osalle, kuten kankaan tai tapetin kuviolle, kahvikupin korvalle tai ompelukuviolle. Suojan kohteena tulee kuitenkin olla aina konkreettinen esine tai tuote. Mallioikeus suojaa nimenomaan tuotteen ulkomuotoa, ei esimerkiksi sen sisältämiä teknisiä ratkaisuja, suunnitelmia tai ideaa.

Mallioikeus edellyttää rekisteröintiä. Mallioikeuden saamisen edellytyksenä on uutuus ja yksilöllisyys. Toisin sanoen mallin tulee olla uusi ja erota riittävästi muista jo olemassa olevista tuotteista ja malleista. Yksinkertaisia tai tavanomaisia malleja, esimerkiksi geometrisiä kuvioita kuten palloa tai neliöitä, ei kuitenkaan voi rekisteröidä.

Mallioikeus tarkoittaa, ettei kukaan voi ilman mallioikeuden haltijan lupaa käyttää suojattua tuotetta kaupallisesti hyväkseen. Kaupallista hyväksikäyttöä on muun muassa tuotteen valmistaminen, myynti, maahantuonti ja maastavienti. Ei ole myöskään luvallista tehdä tuotetta, joka on kopio tai liian läheisesti muistuttaa suojattua mallia.

Miten voin suojata oman työni mallioikeudella?

Mallisuojaa haetaan Patentti- ja rekisterihallituksesta. Mallisuojaa käytetään yleensä elinkeinotoiminnassa, mutta myös yksityiset henkilöt voivat hakea mallioikeuden suunnittelemansa tuotteen muodolle.

Mallioikeus on voimassa 5 vuotta ja rekisteröinnin voi uusia neljä kertaa, eli mallisuoja voi olla voimassa enintään 25 vuotta. Mallisuojaa voi hakea Suomessa tai kansainvälisesti, esimerkiksi useammassa maassa tai Euroopan laajuisesti.

Lisätietoa mallioikeudesta ja mallin rekisteröimisestä www.prh.fi.

Tavaramerkki

Tuotteen nimen tai logon voi rekisteröidä tavaramerkkinä. Yksinoikeuden tavaramerkkiin voi saada myös vakiinnuttamalla. Tällöin toki on syytä huolehtia, ettei loukkaa kenenkään toisen tavaramerkkiä. Tavaramerkki erottaa tuotteesi tai palvelusi muiden vastaavista tuotteista ja palveluista. Tavaramerkki rekisteröidään aina tiettyyn luokkaan tai luokkiin. Kaikki tavarat ja palvelut ovat jaettu yhteensä 45 eri luokkaan. Tavaramerkin haltijalla on oikeus kieltää muita käyttämästä samaa tai sekoitettavissa olevaa merkkiä samankaltaisten tavaroiden tai palveluiden myynnissä ja markkinoinnissa. Vertailu tehdään siinä luokassa, jossa tavaramerkki on rekisteröity.

Lisätietoa tavaramerkistä ja sen rekisteröimisestä www.prh.fi.

Miten puuttua, jos joku rikkoo minun tekijänoikeutta, mallisuojaa tai tavaramerkkiä?

Tekijänoikeuden, mallioikeuden ja/tai tavaramerkin omistajan tai haltijan vastuulla on huolehtia siitä, että muut eivät loukkaa hänelle kuuluvaa oikeutta. Mallioikeuden, tavaramerkin tai tekijänoikeuden luvattomasta käytöstä on oikeudenhaltijalla oikeus vaatia korvausta. Jos loukkaus on tahallinen, voi loukkaaja joutua myös rikosoikeudelliseen vastuuseen. Tekijänoikeuden, mallioikeuden ja tavaramerkin haltija voi joka tapauksessa vaatia luvattomasta käytöstä kohtuullisen hyvityksen, vaikka loukkaajan toiminta ei olisi ollut tahallista tai tuottamuksellista.

Jos huomaat, että joku loukkaa tekijänoikeuttasi, mallioikeuttasi tai tavaramerkkiäsi, esimerkiksi käyttämällä luvatta teostasi, samaa tai lähes samanlaista mallia tai samaa tai sekaannusvaaran aiheuttavaa merkkiä samankaltaisissa tavaroissa, voit olla yhteydessä mahdolliseen loukkaajaan ja vaatia loukkauksen lopettamista ja korvausta luvattomasta käytöstä. Jos ette pääse neuvotteluteitse sopimukseen, asian voi viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Riita- ja rikosasioissa on usein hyvä kääntyä tekijänoikeuden tai malli- ja tavaramerkkioikeuden asiantuntijan puoleen.

Usein kysyttyä:

Saanko neuloa tai ommella myyntiin jonkun toisen suunnitteleman ohjeen mukaisia tuotteita?

Käsityöohjeita julkaistaan lehdissä, kirjoissa, erilaisilla nettisivustoilla sekä sosiaalisessa mediassa (suunnittelijoiden, materiaalien valmistajien, käsityötuotteiden myyjien verkkosivuilla sekä käsityöharrastajien blogeissa jne.). Ohjeet voivat olla maksullisia tai maksuttomia.

Tekijänoikeus suojaa itsenäistä ja omaperäistä ilmaisua. Tieto tai idea itsessään ei ole suojattu. Käsityöohjeet ovat käytännössä yleensä tietoa: ohje siitä, miten tehdään tietynlainen käsityötuote, esim. neulotaan tai ommellaan jokin vaate. Käsityöohje itsessään ei siten yleensä ole tekijänoikeuden suojaama teos. Ohje on voitu kirjoittaa sellaiseen muotoon (esim. kirja, lehtiartikkeli tai blogikirjoitus), että kirjoitus on tekijänoikeuden suojaama teos. Mutta silti siitä ilmenevät ohjeet (tieto) käsityön tekemiseen eivät ole tekijänoikeuden suojaamia teoksia.

Ohjeen mukaisesti tehty tuotos voi olla suojattu, jos se on niin omaperäinen, että kukaan muu ei olisi päätynyt samaan lopputulokseen. Tekijänoikeuslaki kuitenkin mahdollistaa sen, että teoksesta saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön. Joten ohjeiden mukaan saa valmistaa kappaleita omaan käyttöönsä tai esim. ystävälleen lahjaksi, mutta ei myytäväksi. Kirjoissa, lehdissä ja verkkosivuilla julkaistujen käsityöohjeiden yhteydessä onkin usein mainittu, että mallien ja ohjeiden mukaan valmistettujen tuotteiden kaupallinen käyttö on kiellettyä.

Saanko käyttää omassa työssäni tunnettuja hahmoja tai logoja?

Piirroshahmot ja logot voivat olla tekijänoikeuden suojaamia teoksia. Tekijänoikeuslaki ei tarjoa suojaa hahmolle tai idealle sellaisenaan, vaan teostasoiselle piirrokselle tai logolle. Kuten muidenkin teosten kohdalla, piirroksen tai logon tulee ylittää ns. teoskynnys saadakseen tekijänoikeussuojaa.

Jos joku toinen kopioi suojatun piirroksen tai logon tai muokkaa niitä, tarvitaan siihen tekijän lupa. Tunnetut hahmot ovat kuitenkin yleensä suojattuja tavaramerkkejä ja tuotenimiä, ja niiden käyttöön erilaisissa tuotteissa tarvitaan oikeudenhaltijan lupa. Yksityiseen käyttöön on mahdollista valmistaa erilaisia tuotteita, joissa on käytetty hahmoja tai logoja, mutta myyntitarkoitusta varten tulee aina hankkia tarvittavat lisenssit.

Saanko tehdä myyntiin tuotteita vanhoista kirjoista, toisten tekemistä piirroskuvista tai valokuvista?

Tekijänoikeudellisia kysymyksiä voi tulla vastaan myös joidenkin kierrätysmateriaalien käytössä. Jos materiaali sisältää suojattuja teoksia, kuten piirroskuvia, runoja, laulujen sanoja, valokuvia tai logoja, ei siitä voi tehdä uusia tuotteita myyntiin ilman oikeudenhaltijan lupaa, esimerkiksi leikata kuvakirjoista kuvia ja askarrella niistä kortteja. Yksityiseen käyttöön voi valmistaa tuotteita materiaaleista, jotka sisältävät kuvia, logoja, tekstejä tai muita suojattuja teoksia.

Lisätietoa tekijänoikeuksista löydät:
Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta: minedu.fi/tekijanoikeusjarjestelma
Kopioston verkkosivuilta: www.kopiosto.fi/kopiosto/tekijanoikeustietoa/tekijanoikeuden-abc/

Lisätietoa mallioikeudesta ja tavaramerkeistä löydät:
Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilta: www.prh.fi/fi/index.html

Artikkelin on kirjoittanut tekijänoikeuslakimies Kirsi Salmela.

05 touko

Millaista on olla käsityöyrittäjä 2018

Maailma ympärillämme on ollut kovassa muutoksessa ja se on jättänyt jälkensä työelämään – eilispäivän ammatteja ei välttämättä enää huomenna ole. Myös käsityöläisyys elinkeinona on pyristellyt ajan virrassa ja muutokset ovat olleet rajuja tälläkin toimialalla. Teollinen tuotanto on jo kauan sitten korvannut entisaikojen kyläsepät, suutarit ja räätälit. Kun käsityöläiset täyttivät aiemmin taidoillaan ja palveluillaan pitkälti tarpeeseen kohdistuvaa sektoria, toimivat nykykäsityöläiset brändättyinä yrittäjinä lähestyen taiteiden aluetta tai toimien sen sisällä. Toki taidekäsityötä on ollut olemassa aina..

Vaikka muutoksia on tapahtunut, muodostavat perusasiat käsityöläisyyden ytimen: tekemisen hioma rautainen ammattitaito; luovuus, joka edesauttaa kehittämään uusia näkökulmia ja työtapoja sekä tyypillisesti yksin tai lähes yksin työskentely.

Toteuttavia työtehtävien siirtyminen halpatuotantomaihin on tuonut epävarmuutta työllistymiseen. Siten itsensä työllistäminen on nykyisin varteenotettava mahdollisuus ja tähän myös yhteiskunta kannustaa. Markkinointikeskeisessä ympäristössä yksinyrittäjä joutuu opettelemaan laajasti erilaisia yritystoimintaan liittyviä tietoja ja taitoja. Enää ei oma tekemisen taito riitä, vaan on etsittävät kaikki mahdolliset keinot tiedon hankkimiseen: koulutus, projektit, kurssit, vertaistuki ja valitettavan usein myös erehtymisen kautta oppiminen.

Monia erikoispalveluja on mahdollista hankkia ulkopuolisilta asiantuntijoilta, mutta käsityöyrittäjällä itsellä täytyy olla kokonaisnäkemys omasta työstään liiketoimintana. Yhden työntekijän toiminnalla saatu liikevaihto asettaa omat rajoituksensa kulujen muodostumiselle. Usein kysymys kuuluu: Opettelenko tekemään itse vai ostanko palvelun. Tekniikan kehittyminen on tuonut näppäriä työvälineitä mm. valokuvaukseen tai markkinointiin, mutta yrittäjän on harkittava aina mihin oma aika ja voimavarat riittävät.

Käsityö- ja yksinyrittämisen liepeille on syntynyt alan erikoispiirteet huomioonottavaa liiketoimintaa. Ympäri Suomen järjestetään erikseen käsityöalan messuja, markkinoille on ilmestynyt kevyempiä laskutus- ja kirjanpito-ohjelmia, kotisivu- ja nettikaupparatkaisuja on yksinkertaistettu sekä kehitetty edullisempia maksupäätevaihtoehtoja. Vaikka käsityöyrittäjät eivät pysty työllistämään varsinaiseen tuotannolliseen työhönsä, työllistävät he välillisesti yllättävän paljon hankkimalla erilaisia ostopalveluja.

Messuilla, tapahtumissa, työpisteessä sekä verkkokaupassa tapahtuva oma myynti näyttelee edelleen tärkeää osaa käsityöyrittäjän liikevaihdossa. Pysyvän kivijalkakaupan kustannukset ovat merkittävät ja niitä on vaikea saada katettua ympärivuotisesti. Toki myymälöitäkin on ja yleensä ne perustuvat laajaan yhteistyöhön ja talkoina tapahtuvaan päivystykseen. Käsityöläiset ovat osanneet verkostoitua jo ennen kuin termi keksittiin, yhteistyötä on tehty aina ja toimintoja hoidettu yhdistyksien ja osuuskuntien kautta.

Nykytrendit näkyvät selvästi myös käsityöyrittämisessä. Päivän teemoja ovat kierrätys, ekologisuus ja yksilöllisyys. Korut ja laukut ovat nousseet vahvasti esille, samoin kierrätysmateriaalien käyttö asuissa ja asusteissa. Myös työvälinemarkkinoille on kehitetty pientuotantoon sopivia laitteita ja uusia työtekniikoita on syntynyt. Monesti yrittäminen ei enää ole käsin tapahtuvaa tekemistä vaan pientuotantoa.

Useiden vuosien ajan on korostettu käsityön arvostuksen nousua. Näyttää siltä, että käsityö harrastuksena on nosteessa ja mikäpä voisi olla palkitsevampaa harrastustoimintaa. Eri asia on, onko kiinnostuksen herääminen mahdollisuus vai uhka ammattiyrittäjille. Yrittäjä, jolla on työnsä ohessa materiaalimyyntiä, voi saada nosteesta lisätuloa. Monet yrittäjät toimivat myös alueellaan tuntiopettajina. Nähtäväksi jää siivittääkö arvostuksen lisääntyminen alan yrittäjien liikevaihtoja nousuun.

Oman elantonsa hankkiminen yritystoiminnalla vaatii aina raskaan panostuksen. Se ei voi olla kevytyrittämistä, jota tuodaan nykyisin esille. Kulutuskriittisten asiakkaiden lisääntynyt kiinnostus kotimaista ja eettistä tuotantoa kohtaan on ollut viime aikojen ilonaiheena. Silti oman yksilöllisen tuotantopolkunsa etsiminen ja oman tuotantonsa muuttaminen elinkeinoksi vaatii valtavan panostuksen, jolle soisi myös yhteiskunnan antavan sille kuuluvan arvonsa. Monenkirjavan ammattikuntamme merkitys yhteiskunnalle ei ole pelkästään taloudellinen. Luova ja oivaltava toiminta tuo elämään iloa ja pehmeyttä sekä parhaassa tapauksessa kertoo omasta kulttuuriperimästämme säilyttäen sitä.

Hannele Rusila

Suomen käsityöyrittäjät SKYT ry
skytry@skytry.fi
www.skytry.fi 

 

 

Julkaistu ensimmäiseksi Markkinaviesti Nro 3 Toukokuu 2018