Suomen käsityöyrittäjät SKYT ry haluaa tänä vuonna tuoda esille kestävän kehityksen teeman käsityöyrittäjien arjessa. Mitä kaikkea tämä jo pitkään esille tuotu teema pitää sisällään? Tutkitaan asiaa ensin laajemmassa yhteydessä eli kiertotaloudessa.
Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy uusia tuotteita.
Syynä kulutuksen muutostarpeisiin on se, että jo pitkään jatkunut luonnonvarojen ylikuluttaminen aiheuttaa ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen. On välttämätöntä kehittää ratkaisuja, jotka takaavat maapallon kantokyvyn kestämisen. Maailmamme on vuosisatojen suurimmassa talouden ja politiikan muutoksen vaiheessa ja pyrkimys asennemuutoksiin on aloitettava jo lasten sekä nuorten koulutuksessa.
Suomi on ollut edelläkävijä kiertotalouden määrittelemisessä ja maailman ensimmäinen Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) johdolla luotu kiertotalouden tiekartta julkaistiin syksyllä 2016. Tämä loi alun Suomen kiertotalouden edistämiselle.
Sitra painottaa, että merkittävimmät ratkaisut tehdään tuotteen elinkaaren alussa: materiaalien valinnassa sekä tuote- ja tuotannonsuunnittelussa. Eri osa-alueita hahmotetaan seuraavasti:
- Tuote palveluna: palvelujen tarjoaminen tuotteiden sijaan
- Uusiutuvuus: uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien sekä uusiutuvan energian käyttö tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa
- Jakamisalustat: tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattaminen ja elinkaaren pidentäminen digitaalisilla alustoilla mm. vuokrauksen, myymisen, jakamisen ja uudelleenkäytön myötä.
- Tuote-elinkaaren pidentäminen: Tuotteita pidetään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään tai useita käyttökertoja mm. huollon, korjaamisen ja uudelleenvalmistuksen keinoin.
- Resurssitehokkuus & kierrätys: materiaali- ja energiatehokkaat ratkaisut, sekä elinkaarensa loppuun tulleiden tuotteiden ja raaka-aineiden takaisinkeräys ja uudelleenhyödyntäminen.
Siirtykäämme nyt tarkastelemaan käsityöyrittäjien arkea. Eivätkö monet näistä kiertotaloutta edistävistä alueista ole jo meidän selkärangassamme? Pienimuotoinen toiminta ei kurottele yltiöpäiseen kasvuun vaan toimii jalat maassa ja nöyrästi asiakkaita kuunnellen.
Monet käsityöyrittäjät toteuttavat palveluperiaatetta: mittatilausompelijat toimivat puhtaasti siltä pohjalta, mutta myös muut yrittäjät kuuntelevat asiakkaidensa tarpeita ja voivat muokata tuotteitaan niitä vastaaviksi. Yrittäjä, joka on kiinteästi yhteyksissä asiakkaisiinsa, pystyy toteuttamaan palveluperiaatetta helpommin kuin suurta tuotantomassaa tekevä ylikansallinen yritys. Yksi palvelumuodoista on myös oman tietotaidon jakaminen kollegoille joko neuvontana tai tuotantona.
Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen on yleistynyt laajasti käsityöyrittäjien keskuudessa. Monet toteuttavat tuotantoaan pelkästään sen varassa, usealla se voi olla sivujuonteena tuotannossaan. Kun yritys kasvaa, voidaan panostaa myös uusiutuvan energian käyttöön.
Yhdistykset ovat tutustuttaneet käsityöyrittäjiä keskenään ja mahdollistaneet kiinteitä yhteistyömuotoja. On muodostunut kanavia, joissa voidaan vaihtaa, myydä tai antaa tarpeettomiksi käyneitä materiaaleja ja työvälineitä. Jotkut yritykset tarjoavat jopa tilojaan ja työvälineitään vuokralle toisille yrittäjille. Näin arvokkaita työvälineitä voidaan hyödyntää laajemmin eikä niitä tarvitse hankkia lyhytkestoiseen käyttöön.
Pienen yrityksen ei kannata tehdä huonoa – on valittava laadukkaat sekä asianmukaiset materiaalit ja työ on tehtävä ammattitaitoisesti ja hyvin. Tämä mahdollistaa tuotteelle pitkän käyttöiän. Tuotteiden pesu- ja hoito-ohjeet on laadittava huolella, jotta tuote pysyisi käyttökunnossa kauan. Korjausompelija pelastaa vaatteen käyttökuntoon vaihtamalla siihen vetoketjun tai keksimällä paikan palkeenkieleen. Monenlaisia muita huolto- ja korjaustapoja on mahdollista kehittää lisää.
Kun yritys toimii rajoitetuilla voimavara- ja talousresursseilla, pysyvät jalat tiukasti maan pinnalla. Riskit pysyvät pieninä ja tuhlaamiseen ei ole mahdollisuutta. Oma työpaikka pyritään säilyttämään ja yrittäjän velvollisuudet yhteiskunnalle hoitamaan. Eikö sekin ole erinomaista resurssitehokkuutta?
Kun teemme yhteenvetoa käsityöyrittäjyyden suhteesta kiertotalouteen ja sitä myötä kestävään kehitykseen, mitä voimme sanoa? Näyttää, että kiertotaloudella olisi enemmänkin oppimista meiltä kuin meillä siltä. Moni yrittäjä on toteuttanut sitä ruohonjuuritasolla ”tietämättään”.
Artikkelissa on käytetty lähteenä Sitran verkkosivujen aineistoa.
