08 kesä

Kolmen pandemiakuukauden jälkeen – Mitä kuuluu, käsityöyrittäjät?

Erinäisiä käsityötuotteita pienissä ruuduissa: pehmoleluja, himmeleitä, verhoja jne.

Koronapandemian aikana messuhallien ulkonäkö poikkeaa totutusta. Kuvassa kesäisten Kässämessujen sisustushalli.

Käsityöyrittäjien sähköposteihin alkoi maaliskuun alussa tipahdella viestejä kevään messutapahtumien peruuntumisista. Ensimmäinen reaktio oli järkytys: moni yrittäjä saa merkittävän osan liikevaihdostaan messuilta ja myyntitapahtumista. Pian kävi selväksi, että myös jälleenmyyjien liikkeissä kävijämäärät olivat vähentyneet ja liikkeitä jouduttiin sulkemaan. Koko maailma oli hiljenevässä tilassa, jota ei olisi voitu ennalta aavistella.

Nettimessujen synty

Kädet tekemässä keramiikkatyötä. Tekstissä lukee: Käsityökortteli Kamppi netissä, 15.-17.5.2020.

Suomen käsityöyrittäjät ry siirsi Kampin Käsityökorttelin Käsityökortteli-ryhmän sivulle Facebookiin.

Käsityöalan yrittäjät käyttävät yleisesti sosiaalista mediaa markkinoinnissa ja viestinnässä. Pian sen mahdollisuudet olikin valjastettu laajempaan hyötykäyttöön ja nopeimman ryhmän organisoimat Kässämessut netissä toteutuivat Facebookissa jo maaliskuun lopussa. Messut saivat paljon huomiota ja myyjiä kertyi useita satoja. Messuilla hyödynnettiin monipuolisesti sosiaalisen median tarjoamia keinoja.

Kevään aikana on Facebookissa ollut useita erilaisia myyntitapahtumia, mm. Kansallispukumessut sekä Suomen käsityöyrittäjät ry:n järjestämät Äitienpäivä-julkaisusarja ja Kampin Käsityökortteli. Tapahtumien myynti kulkee yrittäjien verkkokaupan tai Facebook-sivun kautta, jotka jäivät käytännössä ainoiksi keinoiksi kaupankäyntiin.

Yhteiskunnan tuet

Yhteiskunta rakensi nopeasti tukipaketteja eri yrittäjäryhmille. Suurin osa käsityöyrittäjistä on yksinyrittäjiä ja myös heidän tukemisestaan tiedotettiin näkyvästi. Jos yksinyrittäjän tulot ovat tippuneet merkittävästi 16.3. jälkeen, hänen on mahdollista saada työttömyystukea sekä 2000 euron suuruinen kertaluontoinen avustus, jota on mahdollista hakea syyskuun loppuun saakka.

Suomen käsityöyrittäjät ry on kerännyt tietoa jäsentensä tukitilanteesta. Kesäkuun alkuun mennessä oli vastauksen jättäneistä hakenut ja saanut työttömyystukea 68 prosenttia. Neljä prosenttia oli hakenut saamatta sitä ja 28 prosenttia ei ollut hakenut työttömyystukea.

Kertaluontoista 2000 euron avustusta oli vastanneista hakijoista saanut 57 prosenttia ja kahdeksalta prosentilta se oli evätty. 35 prosenttia ei ollut hakenut avustusta.

Kolme jäsenyritystä, joissa työskentelee enemmän kuin yksi henkilö, oli hakenut avustusta ja myös saanut sitä.

Miten tilanteeseen sopeudutaan?

Jäsenyritysten tunnelmia tiedusteltiin toukokuun lopussa. Kommentit olivat yllättävänkin positiivisia, mutta mukana oli myös todella vaikeassa tilanteessa olevia yrittäjiä.

Kaikkein pahimmin pandemia on koetellut niitä, joilla ei ole verkkokauppaa ja jotka ovat riippuvaisia jälleenmyyjistä tai joilla itsellä on myymälä. Vastaavassa tilanteessa ovat myös ne yrittäjät, joiden liikevaihto koostuu nyt peruuntuneista myyntitapahtumista tai kurssitoiminnasta.

Ne yrittäjät, jotka ovat tehneet tilaustöitä tai joilla on jokin muu yritystoiminta tai tulonlähde tukena, ovat paremmassa asemassa. Osalla heistä ei tilanne ole juurikaan muuttunut normaalista. Toisilla pelastus on tullut verkkokaupan myynnin kasvussa.

Kun aikaa ja energiaa on jäänyt entistä reilummin, on paneuduttu digitaalisten valmiuksien parantamiseen – verkkokauppoja on perustettu ja kehitetty. Osa on panostanut opiskeluun ja tuotekehittämiseen. Toisille sosiaalinen eristyminen ei aiheuta ongelmia, toiset kaipaavat enemmän seuraa.

Kivijalkakaupat vaikeuksissa

Käsityökaupan tuotteita mustilla hyllyillä.

Herkkä matkailuala reagoi voimakkaasti. Levin alueen kaupankäynti hiljeni maaliskuun puolivälissä ja liikkeet sulkivat ovensa. Niin myös suomalaisia käsityötuotteita myyvä Shoppi Craft&Design from Lapland. Kesäsesongin toivotaan tuovan aluelle taas turisteja.

Anna-Riitta Kivistö avasi Shoppi Craft&Design from Lapland –myymälänsä Levillä helmikuun alussa. Myymälällä oli oma paikkansa täydentämässä maineikkaan matkailukeskuksen tarjontaa ja sen valikoimassa oli useiden yhdistyksen jäsenten tuotteita. Kauppa kävi ja myymälä sai hyvää palautetta asiakkailta. Maaliskuun alussa koronauutiset hiljensivät aluetta ja hallituksen poikkeustilan julistuksen jälkeen myynti loppui kuin seinään. Herkkä matkailuala reagoi voimakkaasti ja maaliskuun puolivälin jälkeen sulkeutuivat lähes kaikki Levin alueen liikkeet. Lapin kesäsesonki alkaa juhannuksen jälkeen ja silloin Shoppi avaa muiden keskustan liikkeiden tavoin taas ovensa.

Suomen käsityöyrittäjien kivijalkakauppa Tampereen Kehräsaaressa sulki ovensa maaliskuun puolivälissä. Vuokranantajan myöntämä vuokrahelpotus on edesauttanut taloudellista tilannetta, mutta samoin kuin yksityisten liikkeenharjoittajien, myös pienen yhdistyksen talous joutuu ahtaalle, mikäli menoja korvaavaa tuloa ei ole. Kauppaa onkin pidetty auki osa-aikaisesti toukokuun puolesta välistä lähtien ja kesäkuun alusta normaaleilla aukioloajoilla.

Miten muissa maissa?

Ruotsissa yhteiskunta on suhtautunut pandemiaan vähemmän rajoittavasti. Käsityöyrittäjien tilanne on siellä kuitenkin vaikeampi kuin Suomessa. Västeråsilainen keraamikko  Annika Carell kertoo, että kaikki markkinat, joissa hän on käynyt on peruttu elokuun loppuun asti. Valtio myöntää avustusta vain osakeyhtiöille, mutta näidenkin toiminta täytyy silloin keskeyttää. Verkkokauppa, Facebook ja Instagram ovat myös siellä ainoat käsityöyrittäjien kaupankäyntimuodot.

Kristof Mascher valmistaa laukkuja ja vöitä kalannahasta Ranskassa, jossa messut ja markkinat on peruttu ainakin kesäkuun puoliväliin asti. Elintarvikeliikkeitä lukuun ottamatta kaikki muut kaupat oli määrätty pidettäväksi kiinni 15.3. lähtien kahden kuukauden ajan. Tänä aikana valtio on antanut pienille yrityksille enintään 1500 euroa kuukaudessa, mikäli näiden tulot olivat pienentyneet yli 50 %. Facebook ja verkkokaupat ovat sielläkin suosiossa käsityöyrittäjien keskuudessa.

Pieniä puutuotteita valmistava saksalainen Thomas Metz iloitsee siitä, että hänen verkkokaupassaan on myynti kuin joulun aikaan sillä kaikki markkinat on peruttu elokuun loppuun asti. Pienyrittäjä voi saada Saksan valtiolta 3750 euron suuruisen ”Coronasoforthilfe”-tuen. Pandemian positiivisena puolena Thomas näkee sen, että liikenne sekä maanteillä että ilmassa on vähentynyt ja elämä on rauhallisempaa.

Sylvia Geissler on valmistanut Oifloria-yrityksessään Hampurissa lamppuhelmiä 28 vuoden ajan. Hän on nyt yrittämisessään kaikkein vaikeimmassa tilanteessa ja hakee palkkatyötä – mahdollisesti myös alan vaihto tulee kysymykseen. Perheettömänä hän kaipaa sosiaalisia kontaktejaan, hän haluaisi nähdä hengitysmaskien peittämät ilmeet ihmisten kasvoilla, koskettaa ja halata ystäviään. Saksan eri osavaltiot purkavat rajoituksia eri tavoin. Hampuri on itsenäinen kaupunkivaltio ja ihmisten liikkumisvapaus pysähtyy edelleen kaupungin rajalle. Sylvia suree, sillä vaikka kouluja, kauppoja ja ravintoloita avataan, pysyvät käsityömarkkinat ja alueelliset festivaalit suljettuina.

Keramiikko Annika Karell tuotteineen: mukeja, kynttilänjalkoja, kulhoja jne.

Huolimatta erilaisesta suhtautumisesta pandemiatilanteeseen on käsityöyrittäjien asema myös Ruotsissa hälyttävä. Markkinat on peruttu eikä keramiikko Annika Carellia näy keskiaikatapahtumissa.