Villa on eläinperäinen sivutuote, eikä sitä saa säädösten mukaan viedä pesemättömänä EU:n ulkopuolelle. Tällä hetkellä suurin osa suomalaisten kehräämöiden käyttämästä villasta pestään Briteissä. Kuinka pesu saadaan brexitin toteuduttua järjestymään, on suuri kysymys! Tämä uhkaa kotimaista villaa hyödyntävien suomalaisten käsityöyrittäjienkin tulevaisuutta.

Kokeilun paikan Villakokeilun-pesutiimi, Sanski Matikainen, Satu Kumpulainen ja Sami Kumpulainen lähtivät pohtimaan suomalaisen villan hyödyntämistä ja hävikin minimointia Motivan kokeilun innoittamina. Sen lähtökohtana on ratkaista suomalaisten alkuperäisten lammasrotujen villan pesu teollisesti ottaen huomioon villan kuituominaisuudet sekä kestävän kehityksen periaatteet. Onko järkevää kuljettaa villaa pestäväksi ulkomaille? Kun pesemätöntä villaa kuljetetaan muihin maihin, on otettava huomioon lainsäädäntö ja säädökset. Tämä heikentää villan laatua, sillä säädöksissä on huomioitu enemmän muita asioita kun villaa. Toisessa maassa villaa pestessä mm. kyseisen maan eläintautitilanne on villan ominaisuuksia tärkeämpää. Tätä emme välttämättä tiedä tai ajattele kun jatkojalostamme villaa.

Kun villa pestään lähellä, sitä ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja eikä kuitu pääse vahingoittumaan. Vahingoittumaton kuitu luo hyvän pohjan villan jatkojalostukselle. Tämä lisää tuotteen käyttöikää sekä kierrätettävyyttä tuotteen elinkaaren päässä. Kun villan pesu suoritetaan ekologisemmin jättäen pois turhat kemikaalit, se voidaan värjätäkin turvallisemmin.

Villa lähikuvassaSuomessa tuotetaan lampaanvillaa yli 400 000 kg vuodessa. Tuosta määrästä hyödynnetään selkeästi alle 50 %. Lajittelun, pesun ja jatkojalostuksen kehittäminen Suomessa saa hyödynnettävän villan määrän kasvamaan huomattavasti. Mahdollisimman monipuolinen jatkojalostus kotimaassa tuo meille työtä, jatkojalosteita sekä ulkomaillekin brändättviä tuotteita.

Suomessa lampaanvillan hyödyntämistä uhkaavat tuottajalle kannattamaton villan tuotanto, puuttuvat teolliset pesulaitokset sekä vanhentunut ja riittämätön kehräämökapasiteetti. Hyviä ideoita ja taitoa villan jatkojalostamiseen toki löytyy ja sitä taitoa täytyy Suomessa vaalia jatkossakin. Nykyisellään se ei ole mahdollista.

Kuten italialaisten muotitalojen nostoista näkee, villa on tulossa ja keinokuidut ovat jäämässä taakse! Onko brexit meille mahdollisuus kehittää villan ympärille uutta liiketoimintaa ekologisista lähtökohdista? Vastaathan sinäkin kyllä!

Kirjoittaja Sanski Matikainen
käsityöyrittäjä ja angoravuohien kasvattaja